Kun mieliala ohjaa peliä: Näin stressi ja tunteet vaikuttavat haluusi pelata

Kun mieliala ohjaa peliä: Näin stressi ja tunteet vaikuttavat haluusi pelata

Useimmat meistä liittävät pelaamisen hauskanpitoon, jännitykseen ja yhdessäoloon. Mutta halumme pelata – oli kyse sitten videopeleistä, korttipeleistä tai rahapeleistä – liittyy tiiviisti siihen, millaisessa mielentilassa olemme. Kun olemme iloisia ja rentoutuneita, pelaaminen on usein keino viihtyä ja nauttia hetkestä. Kun taas olemme stressaantuneita, surullisia tai turhautuneita, pelaaminen voi muuttua keinoksi paeta epämiellyttäviä tunteita. Siksi on tärkeää ymmärtää, miten mieliala ja stressi vaikuttavat pelaamiskäyttäytymiseemme, jotta voimme säilyttää terveellisen suhteen peleihin.
Kun pelaamisesta tulee tunneventtiili
Moni kokee, että pelaaminen tarjoaa hetkellisen hengähdystauon arjen paineista. Se voi tuntua siltä, että saa hetken hallinnan tunteen ja unohtaa huolet. Juuri tämä tunne tekee pelaamisesta herkästi tavan käsitellä tunteita.
Jos pelaamisesta tulee keino lievittää stressiä tai pahaa mieltä, se ei enää ole pelkkää viihdettä – vaan tapa säädellä omaa tunnetilaa. Tällöin pelaaminen voi lisääntyä tai pitkittyä, koska se tarjoaa hetkellistä helpotusta.
Tutkimusten mukaan ihmiset, jotka kokevat paljon stressiä tai tunne-elämän haasteita, ovat alttiimpia kehittämään haitallisia pelitottumuksia. Ei välttämättä siksi, että he pelaisivat enemmän kuin muut, vaan siksi, että pelaaminen saa heidän elämässään erilaisen merkityksen.
Stressi ja aivojen palkitsemisjärjestelmä
Pelaaminen aktivoi aivojen dopamiinijärjestelmää – samaa järjestelmää, joka tuottaa mielihyvää, kun saavutamme tavoitteita, saamme kehuja tai nautimme jostakin hyvästä. Dopamiini saa meidät tuntemaan iloa ja palkintoa.
Stressaantuneena keho tuottaa kuitenkin stressihormoneja, kuten kortisolia ja adrenaliinia, jotka lisäävät levottomuutta ja jännittyneisyyttä. Tällöin pelaaminen voi tuntua nopealta keinolta palauttaa rauha ja hallinnan tunne, koska dopamiinin vapautuminen lievittää hetkellisesti epämukavuutta.
Ongelma syntyy, jos aivot alkavat yhdistää pelaamisen jatkuvasti helpotuksen tunteeseen. Silloin pelaamisesta voi tulla automaattinen reaktio aina, kun olo on ahdistunut tai paineinen – ja siitä voi muodostua vaikeasti katkaistava tapa.
Ilo, tylsyys ja impulssit
Myös positiiviset tunteet vaikuttavat siihen, milloin ja miksi pelaamme. Kun olemme hyvällä tuulella, pelaaminen voi tuntua luontevalta tavalta jakaa iloa muiden kanssa tai vahvistaa hyvää fiilistä.
Tylsyys puolestaan on yksi yleisimmistä syistä tarttua peliin. Kun tekeminen loppuu tai olo on levoton, peli tarjoaa nopean piristyksen. Mutta jos pelaamisesta tulee ensisijainen tapa täyttää tyhjyyttä, se voi johtaa siihen, että pelaa enemmän kuin oli aikonut.
Siksi on tärkeää tunnistaa omat tunneperäiset laukaisijat. Kysy itseltäsi: Pelaanko, koska haluan – vai koska haluan paeta jotakin muuta?
Näin pidät pelaamisen tasapainossa
Pelaamisen tulisi olla hauskaa ja rentouttavaa – ei keino hallita stressiä tai vaikeita tunteita. Tässä muutamia vinkkejä tasapainon säilyttämiseen:
- Tarkkaile mielialaasi ennen pelaamista. Jos olet stressaantunut, vihainen tai surullinen, odota hetki ennen kuin aloitat pelaamisen.
- Aseta rajat ajalle ja rahalle. Päätä etukäteen, kuinka kauan ja millä summalla pelaat.
- Etsi muita tapoja purkaa stressiä. Liikunta, ulkoilu, musiikki tai juttelu ystävän kanssa voivat tarjota samanlaista helpotusta ilman riskiä menettää hallintaa.
- Puhu avoimesti. Jos huomaat pelaamisen vievän liikaa aikaa tai ajatuksia, keskustele asiasta jonkun luotettavan kanssa tai hae apua esimerkiksi Peluurin neuvontapalvelusta.
Vastuullinen pelaaminen ei tarkoita pelaamisen lopettamista kokonaan, vaan omien rajojen tunnistamista ja ymmärtämistä, miten tunteet vaikuttavat omiin valintoihin.
Kun peli alkaa hallita mielialaa
Jos huomaat, että pelaaminen alkaa ohjata mielialaasi – eikä toisin päin – se voi olla merkki siitä, että on aika pysähtyä. Ehkä pelaat, koska haluat välttää epämiellyttäviä ajatuksia, tai koska tunnet olosi tyhjäksi ilman peliä.
On täysin inhimillistä hakea lohtua asioista, jotka tuntuvat hyvältä. Mutta jos pelaamisesta tulee ensisijainen tapa käsitellä tunteita, se voi johtaa ongelmiin – taloudellisiin, sosiaalisiin tai henkisiin.
Tasapainon palauttaminen tarkoittaa uusien ilon ja rauhan lähteiden löytämistä. Se voi olla harrastus, ihmissuhde tai tekeminen, joka antaa merkitystä ja energiaa pidemmällä aikavälillä.
Pelaa tietoisesti – älä autopilotilla
Tunteet ovat luonnollinen osa elämää, ja ne vaikuttavat meihin kaikkiin. Tärkeintä ei ole tukahduttaa niitä, vaan tulla tietoiseksi siitä, miten ne ohjaavat käyttäytymistämme. Kun tunnistat omat reaktiosi, voit tehdä tietoisempia päätöksiä – myös pelaamisen suhteen.
Tietoinen pelaaminen tarkoittaa sitä, että osaat sanoa sekä kyllä että ei oikealla hetkellä. Se on kykyä pitää ohjat omissa käsissä, jotta pelaaminen pysyy siinä roolissa, johon se on tarkoitettu: viihteenä, ei pakokeinona arjesta.













