Mobilisointi ja sen merkitys

Mobilisointi terveydenhuollossa tarkoittaa potilaan liikkumisen tukemista ja aktivoimista esimerkiksi sairaalassa tai kuntoutuksessa. Tavoitteena on edistää potilaan toipumista ja välttää liikkumattomuudesta aiheutuvia haittoja, kuten lihaskatoa ja painehaavoja.

Säännöllinen mobilisointi voi edistää potilaan toipumista nopeuttamalla lihasten vahvistumista, verenkiertoa ja nivelten liikkuvuutta. Lisäksi se auttaa ehkäisemään komplikaatioita, kuten keuhkokuumetta ja veritulppia, jotka voivat syntyä pitkäaikaisesta vuodelevosta.

Mobilisointimenetelmiä voivat olla esimerkiksi aktiiviset harjoitukset, passiiviset liikkeet avustettuna, kävelyharjoitukset tai apuvälineiden käyttö potilaan liikkumisen tukemiseen. Fysioterapeutit ja hoitohenkilökunta suunnittelevat yksilölliset mobilisointiohjelmat potilaan tarpeiden mukaan.

Pitkäaikaissairailla potilailla mobilisointi on tärkeää lihaskunnon ylläpitämiseksi, verenkierron edistämiseksi ja painehaavojen ehkäisemiseksi. Liikkumattomuudesta johtuvat komplikaatiot voivat heikentää potilaan yleiskuntoa ja hidastaa toipumista.

Potilasta voidaan kannustaa mobilisoitumaan esimerkiksi asettamalla tavoitteita liikkumiselle, tarjoamalla apua ja tukea liikkumiseen, sekä kannustamalla potilasta pienin askelin lisäämään aktiivisuuttaan. On tärkeää huomioida potilaan voimavarat ja rajoitukset sekä tehdä yhteistyötä moniammatillisen tiimin kanssa potilaan parhaan kuntoutumisen takaamiseksi.